Suomen Psykomotoriikkayhdistys ry

Marja Kannelsuon ja Maija Koljosen seminaariesitys ”Bewegte Kindheit” kongressissa Osnabrückissä

Inkluusio suomalaisissa päiväkodeissa- liikunnan ja psykomotoriikan merkitys

Yli 70 yllämainitusta teemasta kiinnostunutta kuulijaa osallistui seminaariimme, jossa Marja Kannelsuo esitteli suomalaista varhaiskasvatusta ja päiväkotijärjestelmää sekä Maija Koljonen liikunnan ja psykomotoriikan merkitystä ja toteutumista suomalaisissa päiväkodeissa ja miten psykomotorinen liikunta voi osaltaan edistää inkluusion toteutumista. Esityksiä tukivat videot käytännön toiminnasta. Seminaarin aihe oli sama kuin edellisenä vuonna, ja tiesimme aikaisemman kokemuksemme perusteella osallistujien olevan kiinnostuneita suomalaisesta varhaiskavatuksesta. Tällä kertaa aiheeseen toi oman värinsä lakiuudistusten, leikkauksien ja viimeaikaisen maahanmuuton pohdinta. Olemme pitäneet aikaisemmin kongressissa myös käytännön work shoppeja sosiaalisten taitojen tukemisesta keppityöskentelyn avulla ja pallopelien soveltamisesta inkluusiivisille ryhmille.

Bewegte Kindheit -kongressit ovat aina tarjonneet runsaasti sekä teoriaa että käytännön kokemuksia. Suomesta osallistujia on ollut ainakin kahdeksalla kerralla. Mielenkiintomme ja innostuksemme on huomattu. Renate Zimmer on joka kerta avajaispuheessaan maininnut osallistujia olevan myös Suomesta. Suurin ryhmä, 8 henkilöä, oli vuonna 2008, kun Metropolia Ammattikorkeakoulussa psykomotoriikan erikoistumisopintoja suorittavat opskelijat tekivät opintomatkan kongressiin. Suomen Psykomotoriikkayhdistyksessä oli muodostunut tavaksi, että osallistujat jakoivat oppimiaan asioita ”Terveisiä maailmalta” – koulutuspäivissä, joihin osallistui aina runsaasti sekä yhdistyksen jäseniä että muita aiheesta kiinnostuneita henkilöitä. Koulutukset ovat olleet monipuolisia, sillä eri ihmisiä on kiinnostanut eri aihealueet kuten esim. luontoliikunta, lukemaan ja laskemaan oppiminen liikunnan avulla, sosiaalistentaitojen kehittäminen, kehonhahmotus, eri erityisryhmät psykomotoriikassa ja musiikkiliikunta. Jokaiselle on löytynyt kongressin runsaasta tarjonnasta kiinnostavia work shoppeja ja luentoja, joiden antia on haluttu jakaa eteenpäin.

Oli suuri ilo ja kunnia saada kutsu osallistua Renate Zimmerin johtamaan viimeiseen ”Bewegte Kindheit- kongressiin”. Erityisesti siksi, ettö hänellä on ollut vuosien varrella tärkeä merkitys suomalaiseen psykomotoriikkaan. Hän on pyyteettömästi käynyt kouluttamassa suomalaisia usean vuoden ajan, vaikka on kiireinen ja haluttu luennoitsija ympäri maailmaa. Pieni yhdistyksemme ei todellakaan ole voinut tarjota samanlaisia etuja kuin suuret yliopistot ja organisaatiot, mutta ehkä halumme oppia ja kehittyä on ollut hänelle tärkeämpää.

Marja Kannelsuo ja Maija Koljonen

SUOMEN PSYKOMOTORIIKKAYHDISTYKSEN JUHLAVUOSI 2014

Suomen Psykomotoriikkayhdistyksen perustamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Kulunut juhlavuosi on ollut monella tapaa menestyksekäs. Huolimatta siitä, että vapaaehtoisvoimin pyöritetyllä yhdistyksellämme ei ole ollut käytössään suuria resursseja, olemme onnistuneet lisäämään tietoutta psykomotoriikasta Suomessa. Suomalainen psykomotoriikka on opittu tuntemaan myös Euroopassa ansioituneen verkostoitumisen seurauksena.

Järjestyksessään kahdeksannet erityisliikunnan päivät järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä. Suomen Psykomotoriikkayhdistys oli mukana tapahtumassa tehden yhteistyötä Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kanssa. Teemaseminaarin “Psykomotoriikka ja Sherborne – avaimet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen” menestyksestä kertonee se, että Anita Ahlstrand yhdessä Susa Miettusen kanssa saivat esiintymisellään salin niin täyteen osallistujia, etteivät istumapaikat riittäneet kaikille. Seminaarista nousseissa suosituksissa korostuivat ohjaamistavat sekä moniammatillinen yhteistyö. Suositukset julkaistiin Liikunta ja tiede-lehden marraskuun numerossa.

Kuluneena vuonna yhdistykseltä tilattiin useita koulutuksia ja hallituksemme jäsenet matkasivat levittämässä tietoa psykomotoriikasta ympäri Suomea. Avoimia koulutuksia oli kuluneena vuonna vähemmän, koska tilauskoulutukset sekä loppuvuonna järjestetty seminaari työllistivät yhdistyksen toimijoita. Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa tehty yhteistyö on myös kantanut hedelmää ja vuonna 2015 järjestetään 5 opintopisteen kokonaisuus “Psykomotoriikan perusopinnot”.

Suomen Psykomotoriikkayhdistys on jatkanut yhteistyötään European Forum of Psychomotricityn kanssa. EFP:n johdolla on mm. etsitty yhteisiä piirteitä Eurooppalaiselle psykomotoriikalle ja kartoitettu näkökulmaa psykomotoriikan tulevaisuudesta. Suomen psykomotoriikkayhdistys osallistuu EFP:n toimintaan pääasiallisesti komissioiden kautta. Hallituksen puheenjohtaja Maarit Käenmäki on edustanut Suomea ammatillisessa komissiossa, varapuheenjohtaja Anita Ahlstrand koulutuskomissiossa ja Erwin Borremans tutkimuskomissiossa.

Juhlavuosi huipentui Varalan kauniissa ympäristössä järjestettyyn Sherbornea ja psykomotoriikkaa – seminaariin, joka järjestettiin toista kertaa. Pääluennoitsijaksi tapahtumaan oli saatu kunnioitettavan psykomotoriikkauran tehnyt professori Renate Zimmer Saksasta. Seminaarin osallistujat pääsivät osaksi Zimmerin ammattitaidosta hänen luennollaan ”The Experience of Self-Efficacy – How children discover their Self and the World”. Seminaari käytännön osiot olivat hyvin monipuolisia; esim. muodostettiin rytmejä kivillä, harjoitettiin motorista painia, käytettiin aisteja apuna luonnossa ja todettiin myös, ettei rannalla seisomalla opi uimaan. Osallistujien joukossa oli niin vanhoja tekijöitä kuin tuoreita kasvojakin ja kaikkia yhdisti yhdessä tekemisen ilo, jota seminaarissa riitti.

Professori Renate Zimmer pitämässä luentoa

Keskuspuiston ammattiopiston liikunnan lehtori Erwin Borremans ohjaa ryhmäläisiä käyttämään aisteja apunaan luonnossa liikkuessa

Seminaarin yhteydessä järjestettiin gaalailta, jossa juhlistettiin psykomotoriikkayhdistyksen 20-vuotista taivalta. Gaalaillan ohjelmistossa nautittiin energisistä afrikkalaisista rumpurytmeistä, pyörätuolitanssista ja erinomaisesta ruuasta. Yhdistyksen uudemmat kasvot pääsivät kuulemaan erinäisiä sattumuksia Suomen Psykomotoriikkayhdistyksen 20-vuotiselta taipaleelta, kun Maija Koljonen ja Maarit Käenmäki esittivät kokoamansa historiikin. Paikalle päässeet kunniavieraat täydensivät historiikkia tarinoillaan.

Sherbornea- ja psykomotoriikkaa – seminaari oli onnistunut päätös juhlavuodelle 2014 ja se järjestetään uudestaan vuonna 2016. Suomen psykomotoriikkayhdistys haluaa kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja toivottaa jäsenilleen hyvää ja rauhallista joulua sekä liikkuvaa, ilontäytteistä vuotta 2015!

Ryhmäläiset tatamilla motorisen painin parissa

Seminaarin monipuolisiin harjoituksiin kuului myös kosketusta

Aistikokemuksia veden kanssa ulkona liikkuessa

Hyviä käytäntöjä psykomotoriikan soveltamisesta

Kurikan kaupungissa Etelä-Pohjanmaalla on vuodesta 2012 toiminut hanke ”Painovoimaa liikkeellä”. Sen toteuttamiseen on saatu Opetus- ja Kulttuuriministeriön apurahaa, joka on suunnattu ”Lasten ja nuorten paikalliseen liikunnan kehittämiseen”. Punaisena lankana hanketoiminnassa on ollut psykomotorisen lähestymistavan levittäminen Kurikassa ja lähialueella. Psykomotoriikan lähestymistavasta liikunnan ohjaamisessa hyötyvät kaikki, vaikka suurimman hyödyn voivat saada erityistä tukea tarvitsevat henkilöt.

HUOMAUTUS: Artikkelin kuvissa esiintyvillä henkilöillä ei ole todettu erityisen tuen tarpeita.

Painovoimaa liikkeellä -hanke on Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimen organisoima yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukeminen terveellisten elintapojen omaksumisessa. Tärkeitä teemoja ovat lasten, nuorten ja heidän perheidensä liikkumisen lisääminen, liikkumisen ja oppimisvalmiuksien yhteys, ylipainoisuuden yleistymisen pysäyttäminen ja terveellinen ruokailu. Kehitystyötä on tehty koko JIK-alueella eli Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan alueilla. Kehittämisessä on mukana kuntien, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ja kolmannen sektorin toimijoita.

Psykomotorinen lähestymistapa näkyy Painovoimaa liikkeellä -hankkeen aikana aloitetuissa toimintatavoissa monella tapaa. Hanketoimintoihin lukeutuu monia muitakin lasten kasvua kokonaisvaltaisesti tukevia kokonaisuuksia, jotka ovat yhdensuuntaisia psykomotorisen lähestymistavan kanssa. Tällaisia ovat seuraavat:

  • Sensomoottori® -harjoittelu, joka on koululuokissa tai päiväkotiryhmissä toteutettava hermoston ja aistien kehitystä edistävä harjoitusohjelma. Se edistää kaikkien ryhmän lasten oppimisvalmiuksia, mutta erityisesti siitä hyötyvät ne, joilla on lieviä oppimisen tai hahmottamisen ongelmia. Lisätitetoja www.sensomoottori.fi

  • Asentohoidot, jotka ovat tasapainoelinten toiminnallisten häiriöiden hoitoon tarkoitettu kotihoitosarja. Tasapainoelinten häiriöt voivat aiheuttaa esimerkiksi matkapahoinvointia, toiminnallisen lukihäiriön tai motorista kömpelyyttä – aikuisilla oireet ilmenevät usein hyvänlaatuisena asentohuimauksena. Lisätietoja www.readingoci.org

  • Sapere-ruokakasvatusmenetelmä, jossa rohkaistaan tutustumaan ruokaan, ruoka-aineisiin ja ruokakulttuuriin kaikin aistein. Pakkomaistaminen on pannassa, ja ruoka-ilo nostetaan esille. Lisätietoja www.sapere.fi

  • Mindfulness-harjoittelu eli tietoisen hyväksyvän läsnäolon taidon harjoittelu. Tämä on tieteellisesti tehokkaaksi todettua harjoittelua, joka soveltuu kouluissa terveydenhoitoon ja terveystietoon, mutta yhtä hyvin yleisopetuksessa sosiaalisten ja tunnetaitojen opetukseen. Etelä-Suomessa on käynnistetty laaja tutkimus mindfulness-harjoittelun vaikutuksesta lasten ja nuorten mielenterveyteen. Lisätietoa esimerkiksi www.samsaraa.fi

Tässä on muutama esimerkki psykomotoriikan soveltamisesta Kurikassa, menestyneimmästä päästä. Nämä ovat siis vasta osa hanketoiminnoista…

1. Kurikassa on tarjolla viikoittain maksuton sisäliikuntavuoro 0 – 12 –vuotiaille lapsille perheineen. Toiminta ”Perheliikunnan Ihmemaassa” on vapaata välineiden ja omien taitojen kokeilua – paikalla on kyllä liikunnan ohjaaja, mutta vain valvojan roolissa. Salivuorolla on lukuvuoden 2013 – 2014 aikana ollut keskimäärin 30 henkilöä viikoittain. Salivuoron ovat löytäneet monet, jotka eivät puhu Suomea äidinkielenään.

2. Ylipainoisten lasten perheille on tarjolla ryhmämuotoista toimintaa. Perheille tarjoillaan kokemuksia leppoisasta yhdessäolosta ja lasten myönteisestä opastamisesta liikkumisen ja yhdessä valmistettujen iltapalojen äärellä. Perheenjäseniä autetaan luomaan realistisia tavoitteita elintapojen muuttamisen polulla. Ohjaajina toimivat psykologi, terveydenhoitaja ja fysioterapeutti.

Ryhmätoimintaa on kehitetty syksystä 2012 lähtien ja siitä on ilmestymässä esittely Suomen sydänliitto ry:n internet-sivuille (www.sydanliitto.fi). Kehittämisyhteistyössä Sydänliiton kanssa on puolin ja toisin kiitelty erityisesti psykologin mukanaoloa vanhempien keskustelutuokioissa. Liikkumistuokiot toteutetaan psykomotoriikan periaatteita soveltaen.

3. Yhdellä alakoululla toimii koulun oppilaiden koko perheille suunnattu liikuntakerho maanantai-iltaisin. Kerhoa ovat ohjanneet kaksi koulun opettajaa, mutta se on siirtymässä osittain perhevetoiseksi. Ohjauksessa on hyödynnetty myös kaupungin alueella toimivien harrasteseurojen ohjaajia lajiesittely-tyyppisillä kerroilla. Kerho on huomattu erityisen hyödylliseksi esikouluikäisille: he tutustuvat koulun henkilökuntaan, oppilaisiin ja miljööseen jo ennen oman koulutyöskentelynsä aloittamista. Tärkein tavoite kerhossa on iloinen ja aktiivinen yhdessä touhuaminen.

Samalla koululla on kokeiltu menestyksellisesti kampanjaa, jossa oppilaat saivat kuvaamataidon ja käsityön tunneilla suunnitella ja valmistaa itse keksimiään liikunta- ja pelivälineitä kierrätysmateriaalista. Silloin luotiin täysin uusia sääntöleikkejä ja tuotteiden muotoilu oli mielikuvituksellista. Seuraavaksi kampanjaa aiotaan kokeilla koko kaupungin laajuisesti.

4. Kouluille ja päivähoitopaikkoihin lainataan Kurikan kaupungin alueella liikuntavälinepakettia, joka koostuu muunneltavista välineistä (alla olevissa kuvissa A-C näkyy osa välineistä). Yhdistämällä näitä välineitä koulujen/päiväkotien omiin välineisiin tai kierrätysvälineisiin, kuten tyhjiin maitopurkkeihin ja sanomalehtiin, saadaan jännittäviä temppuratoja vaikkapa 30 lapselle kerrallaan.

A. Kyydissä olijan luottamus "kuskiin" punnitaan. Mahalautaa käytetään matalissa asennoissa, seisten tehtäviin kokeiluihin pyydetään aikuiselta lupa

B. Tässä karusellissa voi samalla keinua. Kuski ottaa sellaiset vauhdit kuin kyytiläinen haluaa. Pysäyttämistä harjoitellaan aina aluksi

Näiden välineiden lainaamisen yhteydessä voi tilata esittelytuokion, jossa lapset ohjaajineen oppivat käyttämään välineitä turvallisesti ja saavat ensikosketuksen siihen, miten välineitä on mahdollista muunnella. Tuokiossa myös valotetaan psykomotorisen ohjaustavan hyötyjä. Esimerkiksi vaarallisista kokeiluista ei moitita kokeilun tehneitä, vaan heitä kiitetään, koska he antoivat tärkeää tietoa koko ryhmälle vaikkapa siitä, kannattaako mahalaudoilla törmäillä toisiin ajelijoihin vai ei. Lapsia pyritään opastamaan yhdessä rakentamiseen ja vuorojen tasapuoliseen jakamiseen – aikuisia taas siihen, että he antaisivat lasten luovuuden kukoistaa ja kieltäisivät mahdollisimman harvoja asioita.

Tämä psykomotorisen ajattelutavan tarjoilumuoto on ollut erittäin suosittu ja välineet ovat olleet lasten saatavilla ympäri vuoden, kussakin päiväkodissa ja alakoulussa 1-5 viikkoa kerrallaan. Lukukaudella 2014 – 2015 näiden välineiden avulla aiotaan tutustuttaa myös yläkouluikäisiä psykomotorisen ajattelun maailmaan.

C. Pyörivän alustan päällä voi taituroida yksin, tai sen avulla voi rakentaa karusellin vaikka koko luokalle: tarvitaan lisäksi voimistelupenkki, mahalauta, liukuestemattoa ja yhteistyötä! Kantikkaiden ja puolisylinteri-korokkeiden avulla voi laudoista rakentaa monenlaisia ratoja tasapainoiluun, liukumiseen jne. Kuvan mahalaudassa on erikoisvalmisteiset kiskot, joiden eritasopyörien avulla on mahdollista ajaa laudoista tai voimistelupenkeistä rakennettuja ratoja pitkin turvallisesti. Vauhti on hurmannut jo sadat lapset Kurikassa!

Kuvissa A-C näkyvät välineet ovat tilattavissa Saksasta, yrityksestä nimeltä Hagedorn Bauen + Spielen. Yrityksessä on tehty pitkään tuotekehitystä turvallisten ja kestävien välineiden valmistamiseksi psykomotorisen harjaannuttamisen soveltamiseen. Kurkkaa www.hagedorn-spiel.de ja tee tarjouspyyntö – suosittelen ystävällisen palvelun ja toimiviksi todettujen välineiden vuoksi.

Psykomotoriikan periaattein voi järjestää innostavia, hauskoja ja haastavia liikkumisleikkejä myös edullisilla arkipäivän materiaaleilla!

Tuon välineiden ”mainostuksen” jälkeen on pakko muistuttaa myös tästä eko-näkökulmasta. Pahvilautasia, talouspaperin hylsyjä, ilmapalloja tai pyyheliinoja voi käyttää monissa leikeissä ja toiminnallisissa tehtävissä. Rakenteluleikkeihin soveltuvat tyhjät maitotölkit, viilipurkit, kenkälaatikot ja muut vastaavat kierrätysmateriaalit. Kaikkia näitä voi yhdistää jo olemassa oleviin liikunta- ja leikkivälineisiin niin kotona kuin liikuntasaleillakin.

Kierrätysmateriaalien kanssa touhutessa vain mielikuvitus on rajana, vaikka tietysti turvallisuus on huomioitava. Se vasta onkin mukavaa, kun kerrankin ei tarvitse välittää siitä, jos välineet menevät rikki! Kuvassa D näkyy todellinen liikkumisen ilo – ”liikuntavälineet” ovat pahvilaatikoita ja pehmustepaperia.

D. Lasten mielikuvitus ei tarvitse niin paljoa virittämistä kuin aikuisten. Tässä testataan liukumäkeä. Eikä haittaa, vaikka se ei kestä – päinvastoin, lapset oppivat touhutessaan luonnon lakeja: Kevyt paperi-tollo kyllä vierii pahvista liukumäkeä pitkin, mutta lapset ovat painavampia kuin pallo, ja pahvinen liukumäki taipuu heidän painonsa alla. Eipä aikaakaan, kun liukumäen rakennusmateriaali on jo muuttunut autoksi, jossa on yksi kuski ja nelijalkainen moottori.

Psykomotoriikan lähestymistapa liikkumisen ohjaamisessa auttaa ohjaajaa jaksamaan työssään.

Näin käy, koska osallistujat motivoituvat toiminnan ylläpitämiseen ja muuntamiseen saadessaan aidosti luvan osallistua sisällön luomiseen, oli sitten kyseessä harrastustoiminta, terapiaryhmä tai toiminnallinen opetus koulussa. Psykomotorisesti toteutetuissa tuokioissa osallistujien itsetunto kehittyy sopivasti tarjoiltujen minä-pätevyyden kokemusten kautta. Se, että oppii näkemään tilaisuuksia rohkaista ja kehua erikseen kutakin ohjattavaa, vaatii harjoittelua, mutta on erittäin palkitsevaa.

Suosittelen lämpimästi psykomotoriikan lähestymistapaan tutustumista kaikille, jotka ovat jollakin tavalla tekemisissä liikunnan ohjaamisen kanssa työssään tai harrastuksessaan. Lasten vanhemmatkin hyötyvät tämän ajattelutavan tiedostamisesta. Meistä aikuisista kovin monia ei ole kasvatettu liikkumisen parissa psykomotorisella otteella, mutta me voimme muuttaa omaa toimintatapaamme ja sitä kautta maailmaa!

Kirjoittaja antaa mielellään lisätietoa hanketoiminnasta Kurikan alueella tai psykomotoriikan soveltamisesta yleensä.

Anni Kuivinen

fysioterapeutti ja Painovoimaa liikkeellä –hankkeen vetäjä,

Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimi

puh. 044 741 2059, e-mail etunimi.sukunimi(a)kurikka.fi

Psykomotoriikan ilosanomaa levittämässä

Kurikan kaupungissa Etelä-Pohjanmaalla on vuodesta 2012 levitetty psykomotoriikan ilosanomaa. Sitä iloa on jonkin verran pirskahdellut jopa kaupungin rajojen ulkopuolelle. Lisätietoa toiminnasta Kurikan alueella saa artikkelista ”Hyviä käytäntöjä psykomotoriikan soveltamisesta”. Oheinen kuva on Etelä-Pohjanmaan opistolla Ilmajoella järjestetyltä kurssilta, jonka osallistujia Maija Koljonen johdatteli psykomotoriseen lähestymistapaan.

Moottorina psykomotoriikan ilosanoman levittämisessä on toiminut hanke ”Painovoimaa liikkeellä”, joka on Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimen organisoima yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on paikallisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukeminen terveellisten elintapojen omaksumisessa.

Aggressionpurkuun sopivaa puuhaa? Jättipallon voimapomputtelua Etelä-Pohjanmaan opistolla toukokuussa 2014 järjestetyllä kurssilla ”Liikunta kehityksen ja toimintakyvyn edistäjänä - psykomotoriikan kokonaisvaltainen näkökulma lasten ja nuorten kanssa toimimisessa”. Kurssille osallistuneet antoivat sellaisen arvokkaan palautteen, että jatkossa kurssien nimet kannattaa muotoilla yksinkertaisemmiksi ja lyhyemmiksi!

Mikä ilosanoma, mikä psykomotoriikka?

Psykomotoriikan ilosanoma näkyy siinä, miten eri-ikäiset ihmiset innostuvat keksimään erilaisia tapoja liikkua, kun heille annetaan jokin kiinnostava väline tai pelkkä mielikuva. Monet ovat aluksi epäileväisiä – ”enhän minä tänne leikkimään tullut, ja luulin, että ohjaaja kertoo miten liikutaan” – mutta alkukankeuden jälkeen onkin hauskaa keksiä itse erilaisia tapoja liikkua, toimia toisten kanssa ja käyttää hyväksi ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Monille on lopulta tärkeää, että saa esitellä keksimänsä liikkumistavan tai leikin toisille. Samalla liikutaan huomaamatta, usein ihan hengästyksiin saakka.

Kuvatun kaltaisessa ryhmätoiminnassa toteutuvat psykomotoriikan tärkeät periaatteet: kaikilla on mahdollisuus osallistua ja onnistua omalla taitotasollaan. Sivustaseuraajaksikin saa halutessaan jäädä, siinä näkee monenlaista liikkumista ja toisten tapoja ratkaista ongelmia – jotkut oppivat paljon toisia seuraamalla. Heiltä voi ohjaaja kysäistä havaintoja, jotka ovat usein hyvin opettavaisia koko ryhmälle.

Psykomotoriikan ilosanoma liittyy nimenomaan ILOON: tarjoamalla vapauden kehitellä itse omaa liikkumista yksin tai porukassa, tarjoamme mahdollisuuden liikkumisen iloon. Kun harvat asiat ovat kiellettyjä (toisten häiritseminen ja välineiden rikkominen) ja omien ideoiden toteuttaminen on enemmän kuin sallittua, voi keskittyä sellaiseen liikkumiseen, mikä kulloinkin tuottaa iloa ja on hauskaa. Sellainen liikkuminen kiinnostaa ketä tahansa huomattavasti enemmän, kuin tarkasti säännelty ”harjoittelu”. Hauskuus on lasten ja nuorten tärkein motiivi liikkua.

Psykomotoriikka perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen – jokaisella liikkujalla on oma tahto, tunnetila ja tietyt kyvyt ja taidot. Halu liikkua, kokeilla erilaisia välineitä ja liikkumistapoja sekä koetella omien taitojen rajoja syntyy silloin, kun ihminen kokee olevansa hyväksytty ja saavansa toteuttaa omia ideoitaan. Tällöin tapahtuu myös monentasoista oppimista: liikunnallisten ja havaintomotoristen taitojen lisäksi kehittyvät usein myös tunteiden säätelyyn ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät taidot, erityisesti jos toimitaan ryhmässä. Jos puhutaan aikuisista osallistujista, oppiminen ei välttämättä ole niin tärkeässä roolissa, mutta ryhmätoiminnassa saadaan tärkeitä kokemuksia yhdessä olemisesta, osallistumisesta, eri rooleissa toimimisesta ja rohkeudesta kokeilla omia rajoja.

Miten ja miksi levittäisimme psykomotoriikan ilosanomaa?

Psykomotoriikan ilosanoma leviää kaikkien meidän kautta, jotka käytämme psykomotoriikan periaatteita järjestämiemme liikuntatuokioiden ohjenuorana. Aina niitä tuokioita joku kollega tai opiskelija tulee seuraamaan, ja osallistujat kertovat kokemuksistaan muille (varsinkin lapset). Psykomotoriikka-kerhojen toimintaan sopii mainiosti kahden ohjaajan toimintatapa: toinen ohjaa ja toinen kirjaa havaintoja osallistujien toiminnasta. Näin saadaan parhaiten käsitys siitä, millaista edistystä ryhmässä tapahtuu ja millaisista leikeistä osallistujat voisivat eniten hyötyä.

Lisäksi tarvitaan koulutusta, jotta saamme vakuutettua epäilijätkin psykomotorisen lähestymistavan hyödyistä. JIK-alueen hanketyössä paikalliset kansalaisopistot ovat olleet loistavia yhteistyökumppaneita koulutusten ja liikunnallisten kerhojen järjestämisessä, ne ovat vastanneet monien ohjaajien ja kouluttajien palkkioiden maksamisesta. Kansalaisopistotkin tarvitsevat uusia aiheita kursseihinsa, ja psykomotoriikka on sellainen nouseva trendi, jota todella tarvitaan liikunnan ohjaamisen kentällä – miten muuten kouluissa ja harrasteryhmissä kaikki lapset saadaan liikkeelle, kun taitoerot ovat kasvaneet huimiksi?

Kurikassa jo moni arka lapsi on rohkaistunut osallistuttuaan psykomotoriikka-kerhoon. Yhtä moni on harjoitellut valtavien voimiensa säätelyä, jotta oppisi leikkimään satuttamatta ketään. Joku on oppinut sanoittamaan toimintaansa ja tuntemuksiaan, ja jokainen on saanut roimasti itseluottamusta. Se, että näkee käytännössä tällaista edistymistä monien lasten kohdalla, antaa voimia viedä psykomotoriikan ilosanomaa eteenpäin.

Kirjoittaja:

Anni Kuivinen

fysioterapeutti ja Painovoimaa liikkeellä –hankkeen vetäjä,

Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimi

puh. 044 741 2059, e-mail etunimi.sukunimi(a)kurikka.fi